Millaista on olla kuvaajana ?

Kukaan ei ole minulta aikaisemmin kysynyt, joten kysynpä itse itseltäni. Millaista on Kaho olla kuvaajana ?

No, rehellisesti sanottuna joskus tuntuu yksinäiseltä. Kuvauskeikoille kun lähden, niin olen yksin ja vastuussa koko työstä. Kuvaajan työ näkyy monille ulospäin usein jännittävänä, hauskana ja äärimmäisen siistinä ja helppona työnä, mutta todellisuudessa se ei aivan ole sitä. Kuvaustyö kuten monet muutkin työt sisältävät paljon huolia ja vastuunkantoa, joita ulkopuoliset harvoin ajattelevat.

Kuvaajana minulla on ainakin usein, ellei jopa jatkuvasti semipieni stressi esimerkiksi siitä, että millainen sää tulee olemaan kuvauspäivänä ja kaikki muut mahdolliset muuttuvat tekijät, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Mitä, jos sitä omassa mielessä rakennettua kuvaa ei saadakaan toteutettua ? Pelottavan ahdistava se olisi, mutta tämän takia suunnittelutyön täytyy olla viimeisen päälle hiottu - ratkaisu on siis löydettävä heti tilanteessa kuin tilanteessa.

Lähipiiri usein kysyy, että onko valokuvaaminen kannattavaa, kun upotan tähän niin paljon aikaa ja rahaa, mutta keikoista saadut tulot ovat niin pienet kulujen jälkeen.

Sanotaanko, että onneksi en tee tätä leipätyönä, muuten perheeni olisi pulassa. Toimintani ei ole tällä hetkellä muutenkaan vielä siinä pisteessä kuin haluaisin sen olevan, joten palataan kannattavuuteen joskus myöhemmin. Minun tavoitteeni on kasvattaa L2C:n toimintaa ja haaveena olisi muuttaa tämä leipätyöksi. Alalla on toki kova kilpailu, mutta yritän parhaani mukaan erottautua joukosta ja tehdä L2C tunnetuksi.

Summa summarum, rakastan tehdä tätä monipuolista ja haasteellista työtä !

Stay tuned !